Olemme suorittaneet alueellamme pienpeto / pienriista
kartoitusta. Laskelmamme mukaan Jäniksiä on aluellamme noin 10 kpl ja
pienpetoja on paljon enemmän. Edellä
mainitun tilanteen korjaamiseksi on johtokunta antanut erillisen
pienpetopyyntiluvan alueellamme Kauko Juopperille. Luvan sisältö on seuraava:
"Tämä
lupa (nro 001/2018) oikeuttaa Kauko Juopperin pyytämään
pienpetoja Kuivajoen Pohjoispuolen Metsästysseuran alueella vuoden 2018 aikana
huomioiden normaalit metsästyslain asettamat rajoitteet ja velvoitteet.
Pyyntitapoina ovat kaikki pienpetojen lailliset pyyntitavat ilman asetta.
Asetta voidaan käyttää pyynnissä eläinten lopettamiseen. Pyyntiä valvoo seuran
puolesta jäsen Janne Vakkuri. Pienpedoista ei seura maksa tapporahaa ja em.
eläimillä ei voi osallistua seuran pienpetokilpailuun.
Luvan on
myöntänyt Kuivaniemen Pohjoispuolen Metsästysseura ry:n johtokunta,
Paikalle lehdestä saatui toimittaja Suvi Jylhänlehto ja valokuvaaja Pekka Fali. Vieraat ottivat vastaan metsänomistajat Antti Karen ja Tapio Kehus. Lisäksi seuramme puheenjohtajaa haastateltiin puhelimitse. Aiheesta tuli ulos lehdessä kaksi eri juttua jotka on esitelty alla.
Ilmastonmuutos voi vaikuttaa hirvien vaelluksiin: "Hirvet eivät lähde enää sisämaahan talvilaitumille"
01.12.2017Suvi Jylhänlehto
Metsästäjät ja maanomistajat Perämeren rannikolla ovat havainneet, että yhä useampi hirvi jää talveksi rannikolle.
Iin Kuivaniemellä maata omistavan Tapio Kehuksen mukaan lumentulo on viivästynyt Perämeren rannikolla, jonka vuoksi hirvet eivät lähde enää sisämaahan talvilaitumille vaan jäävät rannikolle. Kuva Pekka Fali
.
Hirvet pakkautuvat kesäksi rannikolle, mutta talvisin kun ruokaa on vähemmän, osa vaeltaa talvilaitumille sisämaahan. Kuivajoen pohjoispuolen metsästysseuran johtokunnan jäsenen Tapio Kehuksen mukaan ilmastonmuutos on myöhästyttänyt talven tuloa Perämeren rannikolla, jolloin hirville on riittänyt ruokaa aiempaa pidempään. "Hirvet eivät lähde enää sisämaahan talvilaitumille vaan jäävät rannikolle."Kun lumi sitten tulee rannikollekin, hirvien ei enää kannata tuhlata energiaa vaeltamiseen, vaan ne jäävät rannikolle syömään männyntaimien latvoja.
Hirvieläinten populaatiodynamiikkaan ja kannanarviointiin perehtynyt erikoistutkija Jyrki Pusenius Luonnonvarakeskuksesta (Luke) ei tyrmää Kehuksen päätelmää. On mahdollista, että hirvien vaeltaminen talvilaitumille on kytköksissä lumentuloon."
Puseniuksen mukaan näyttää siltä, että vaeltaminen on vähentynyt, mutta asiasta ei ole tehty tarkkaa tutkimusta.Hirvitalousalue on Puseniuksen mukaan "pienin mielekäs yksikkö" tarkastella hirvikannan kokoa ja vaihtelua."Ei voida ajatella, että jollain pienellä alueella olisi oma hirvikanta." Hän kuitenkin uskoo, että hirvitalousaluetta tarkemmalle tiheysarviolle olisi tilausta.
Hirvien paikallisvaihtelun seuraamista onkin jo Lukessa suunniteltu, mutta projekti tarvitsee rahoitusta toteutuakseen. "Huutoon yritetään vastata."
Laaja hirvitalousalue ei saa maanomistajilta kiitosta – Pienen alueen suuri hirvitiheys voi jäädä huomiotta
01.12.2017Suvi Jylhänlehto
Metsästysseura kokee, ettei se pysty ajamaan metsänomistajien etua lupamäärien vähyyden vuoksi.
Tapio Kehus ja Antti Karen omistavat metsää Kuivajoen Pohjoispuolen Metsästysseuran alueella.
He toivovat lisää hirvilupia, jotta metsävahingot vähenisivät, Kuva Pekka Fali
Kuivajoen pohjoispuolen metsästysseura on tyytymätön viime vuosina saamiinsa hirvilupamääriin. Ennen vuotta 2012 seura on saanut lupia hakemansa määrän, mutta vuonna 2012 saadut lupamäärät romahtivat. Silloin hirvitalousalue laajeni. Alue, johon Kuivajoen pohjoispuoli kuuluu, kattaa nyt 800 000 hehtaaria. Mukana on muun muassa Pudasjärven kunta.
Viime vuonna Luonnonvarakeskus arvioi laskentojen perusteella, että hirviä on koko hirvitalousalueella 2,5 hirveä tuhannella hehtaarilla. Sen perusteella hirviluvat on jaettu koko alueen metsästysseuroille pinta-alan mukaan. Hirvitiheys vaihtelee kuitenkin paikallisesti.
Kuivajoen pohjoispuolen metsästysseura sai omakustanteisessa helikopterilaskennassa maaliskuussa 2016 tulokseksi 12,9 hirveä tuhannelle hehtaarille. Laskennan suorittivat samat lentäjät, jotka tekevät laskentoja Luonnonvarakeskukselle. Seura valitti Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle viime vuonna saamastaan hirvilupamäärästä. Noin 5 000 hehtaaria kattava seura haki 20 ja sai 7 lupaa. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Seura haki valitusoikeutta korkeimmasta hallinto-oikeudesta (KHO), joka hylkäsi valituslupahakemuksen viime viikolla. Kuivajoen pohjoispuolen metsästysseuran puheenjohtaja Reijo Kehus on päätökseen pettynyt.
Hän kokee, että hirvestys harrastustoimintana asetetaan oikeuden päätöksellä elinkeinotoiminnan eli metsätalouden edelle. Metsästäjien näkökulmasta hirvilupien tasajako hirvitalousalueella voi olla oikeudenmukainen, mutta hirvitihentymäalueiden maanomistajien näkökulmasta asia on toinen.
Yksittäiselle metsänomistajalle hirvien laiduntaminen taimikossa voi aiheuttaa kymmenien tuhansien eurojen taloudelliset tappiot. Kuivajoen pohjoispuolen metsästysseuran alueella yksi suurimmista maanomistajista on Antti Karen. Hänellä on 360 hehtaaria metsää, josta vajaa kolmannes on taimikoita. Hirvet koettelevat metsänkasvatuksen kannattavuutta. Parhaimmillaan hän on nähnyt maillaan seitsemän hirven lauman. Karen ei ole hakenut taimikoidensa hirvituhoista korvauksia, sillä hän kokee korvausjärjestelmän liian byrokraattisena. Eikä hän näe, että täydennysistutuksista olisi hyötyä. "Hirvet söisivät uudet taimet heti", Karen sanoo. Sen sijaan Karen suosii nykyään kylvämällä uudistamista. Kylvötaimet kasvavat tiheämpänä kuin istutustaimet ja jostain syystä hirvet suosivat muutenkin istutustaimia.
Kehuksen mukaan korvaussummat ovat minimaalisia menetyksiin nähden, jos arvokas tukkipuu menetetään.
Yksi hallinto-oikeuden perusteluista päätöksessä on, ettei metsästysseuran alueella ole raportoitu hirven aiheuttamia metsävahinkoja vuoden 2010 jälkeen. Kehuksen mukaan korvausten hakematta jättäminen ei voi olla peruste vähäisten hirvilupien määrään alueella. KHO:n päätöksen jälkeen hän on tullut lopputulokseen, etteivät metsästysseurat voi ajaa metsänomistajien etua, vaan metsänomistajien tulisi tehdä se itse. "Vaikka seuroilla on kyllä maanomistajien kanssa sopimus siitä, että huolehdimme hirvikannan järkevästä koosta." Kehus toivoo, että jatkossa pienen alueen hirvitihentymä otetaan paremmin huomioon.
Tänä vuonna seura saikin jo 20 hirvilupaa. "Suunta on oikea, mutta se ei ole lieventävä asianhaara KHO:n päätöksessä", Kehus sanoo.
Sauli sai poistettua Martta-koiran avulla ketun ravintoketjusta. Martan lisäksi tarvittiin hieman myös haulikon apua, totesi Sauli. Kettu painoin 8 kg.
Jo ensimmäisenä metsästyspäivänä oli vierailla lukuisia havaintoja hirvistä, mutta haukussa ollut hirvi pääsi Simon puolelle. Toisena päivänä olikin jo parempi tuuri ja tappipääsonni päätyi vieraiden saaliiksi. Vieraat olivat tyytyväisiä näkemäänsa ja kokemaansa. Seuramme kiittää vieraita hyvästä yhteistyöstä. Vieraiden kommentti "on teillä kyllä aikamoinen määrä täällä hirviä", kuvaa hyvin seuran alueen hirvitilannetta. Valitettavasti nuo vieraiden havainnoimat hirvet jäävät nyt talvehtimaan alueellemme metsänomistajien kiuksaksi.
Tyytyväiset vieraat saaliinsa ympärillä 20.11.2017
Yle tiimin puolelta mukana olivat toimittaja Pekka Loukkola ja kuvaaja. Metsänomistajia edustivat Teuvo Karen ja Tapio Kehus. Seuramme puolesta kommenttia antoivat Ilkka Kaarre ja Reijo Kehus. Aiheena oli alueemme erikoisuus runsaan hirvikannan muodossa. Ylen sivuilta aiheesta tuli juttu ulos 16.11.2017, joka kokonaisuudessa on esitelty alla kuvan jälkeen. TV -juttu löytyy klikkaamalla seuraavaa linkkiäjuttu alkaa kohdasta 2 min 39 sekuntia.
Haastattelussa Teuvo Karen
Metsästysseura ei hyväksynyt Riistakeskuksen arviota, tilasi helikopterin todistaakseen hirvien suuren määrän alueellaan
Riistakeskuksen mukaan hirvien määrissä voi olla hetkellisesti suuriakin alueellisia eroja. Taimituhoihin tympääntyneet metsästäjät haluavat kiistan korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltäväksi.
Kuivajoen Pohjoispuolen Metsästysseuran metsästysmajan pihalla odotellaan jo hirvenpyyntikauden päättymistä. Takana on kaksi jahtiviikonloppua, ja liki kaikki luvat on jo ammuttu täyteen.
Metsästysseurassa ollaankin jo vuosia oltu todella tyytymättömiä heille myönnettyjen lupien määriin.
Kuivajoen Pohjoispuolen Metsästyseuran anotut ja myönnetyt hirviluvat vuosina 2009-2017.Yle Uutisgrafiikka
Seura on tehnyt valituksen Suomen riistakeskuksen seuralle myöntämistö hirviluvista vuosilta 2014–2016. Nyt seurassa halutaan katsoa valitusprosessi loppuun asti. Paraikaa odotellaan päätöstä, saako seura valittaa hirvilupapäätöksestä korkeimmalle hallinto-oikeudelle.
Valituslupa olisi hirvilupien osalta maamme ensimmäinen.
Hirvien määrästä iso näkemysero
Valitusten teko liittyy metsästysseuran ja Riistakeskuksen väliseen näkemyseroon hirvien alueellisesta määrästä. Metsästysseuraa ajaa valituksiin metsänomistajien taimikoiden kokemat hirvituhot.
Hirviä on alueella paljon, vakuuttaa seuran puheenjohtaja Reijo Kehus.
– Meidän alueemme hirvitihentymä on suuri. Tarvitsemme lupia huomattavasti enemmän kuin Riistakeskus on myöntänyt. Maanomistajat ovat hermostuneet hirvivahinkoihin, kertoo Kehus.
Teuvo Karen on lopen kyllästynyt hirvien aiheuttamiin metsävahinkoihin.Pekka Loukkola / Yle
Metsänomistaja Teuvo Karenilla on hirvenmetsästysalueella taimistoa 13 hehtaaria. Hirvet ovat taimikoissa jatkuva riesa.
– Hirvi syö mäntyä ja kuusta. Pahimmillaan taimet kuolevat. Jäljen se jättää taimikkoon nappaamalla vaikkapa kuusenlatvan.
Kun lupien määrää lisätään, valitukset vähenevät.
HARRI HEPO-OJA
Metsänomistajan laskelmien mukaan alueella on kolminkertainen määrä hirviä Luonnonvarakeskuksen arvioihin verrattuna.
Karen on kutsunut kaksi kertaa hirvivahinkojen tarkastajan mailleen. Näkemyserot vahinkojen määrästä ovat tuntuvat.
– Hirvivahinkoasiassa metsänomistaja jää maksumieheksi.
Arvio vastaan laskenta
Metsästysseuran puheenjohtaja Reijo Kehus kertoo seuran kustantaneen helikopterivalvontalennon hirvien laskemiseksi, jotta niiden määrä ei jäisi pelkkien arvioiden varaan.
– Helikopterilennolla laskettiin hirvitilanne. Sen mukaan saatiin tulos, että hirviä on 12,9 tuhannella hehtaarilla, kun Luonnonvarakeskuksen eli Luken arvio on 2,3.
Antti Pylväs / Yle
Kuivaniemen rannikko Perämerellä on hirvien perinteistä talvilaidun- ja vasomisaluetta. Metsästäjät ovat panneet merkille, että hirvien vaeltaminen alueelta toiselle on vähentynyt.
– Hirvet eivät liiku entiseen malliin sisämaahan. Siihen vaikuttavat leudot talvet. Kun ruokaa riittää, niin tännehän ne jäävät, kertoo Reijo Kehus.
– Aina silloin tällöin hirvilupien määrästä tulee valituksia. Kun lupien määrää lisätään, valitukset vähenevät, Hepo-oja kertoo.
Hirvikantoja seurataan usean vuoden suunnitelmalla ja vuosittaisilla laskennoilla.
Hirvilupien määrä vaihtelee vuosittain.Mika Moksu / Yle
Hepo-oja muistuttaa, että yksittäisen seuran alueella hirvilaskennan tulos ja Luken arviot voivat vaihdella paljonkin. Riistakeskuksessa painotetaan hirvitalousalueen kokonaistilannetta.
Hirvitalousalueet kattavat koko maan niin, että kukin hirvitalousalue kattaa mahdollisimman hyvin hirven kesä- ja talvilaitumet.
– Jos seuran metsästysalue on koko hirvitalousalueella pieni, niin hetkellisesti hirvien määriin voidaan saada suuria eroja. Kuukauden päästä tilanne voi olla vastakkainen.
Hirvet eivät liiku entiseen malliin sisämaahan.
REIJO KEHUS
Hirvikannat ovat vaihdelleet vuosikymmenten saatossa todella paljon. Vuonna 2004 Riistakeskuksen Oulun alueella myönnettiin luvat yli 20 000 hirven ampumiseen. Kannan ollessa pienimmillään 1990-luvulla lupia myönnettiin alle 2 000.
Kuivaniemellä uskotaan siihen, että korkein hallinto-oikeus antaa luvan valittaa hirvilupapäätöksestä. Seura hävisi juttunsa Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa, mutta se ei vähennä Kuivajoen Pohjoispuolen Metsästysseuran halua jatkaa oikeusprosessia.
– Haluamme katsoa tämän asian loppuun asti, sanoo seuran puheenjohtaja Reijo Kehus.
Syksyn 2017 hirvijahti alkaa olla loppumassa metsästysseurueemme osalta. Seurueemme viimeinen hirvi kaadettiin Jounin toimesta kl 12.40 Nellan haukkuun. Aamulla kerettiin hieman tulistellakin ja odottaa mitä tapahtuu. Lopuksi kaikki meni hienosti. Hirvikanta on alueellamme kohtuuton, kun niitä on joka niemessä ja notkossa. Ensi viikon lopulla tulee metsään myytyä hirveä pyytämään porukka Seinäjoelta Ilkan ohjauksessa. Vasan metsään huutanut porukka pyytää sen ennen vuoden vaihetta. Kiitos hienosti menneestä kaudesta päällikölle ja koko hirviseurueelle.
Aamulla oli aikaa pitää nuotiota ja odottaa koiran haukkua...
... ja juuri, kun tuli alkoi olla kohdallaan löysi Nella hirven...
...ja kohta olikin Jouni ja Jorma saaliiksi saadun hirven luona...
.. kuvasssa tarkempi ampumapaikka - tälle alueelle saadaan
joka syksy useita hirviä saaliiksi
Perinteiset hirvipeijaiset järjestettiin Kattilanpirtillä lauantaina 4.11.2017 klo 11 - 15. Peijaiset pidetään joka toinen vuosi kiitoksena maanomistajille, jotka ovat luovuttaneet maat seuran käyttöön. Seuran tehonaiset olivat jälleen loihtineet oivan lihakastikkeen, joka sai syöjiltään erinomaiset arvosanat. Lisäksi tarjolla oli palvilihaa, perunoita, leipää ja juomia. Suurkiitokset jälleen kerran tapahtuman järjestäjille. Paikalla kävi väkeä tasaiseen tahtiin arviolta 130 vierasta.
Pekka Å pongasi myös hirven, joka oli varmaan matkalla peijaisiin -
kuva otettu lähellä Kattilanpirttiä
Ilkka K. kävi ulkoiluttamassa Nitaa peijaispäivänä ja pääsi haukun lähelle, mutta yhtäkkiä hirvi tulikin kohti.Hirveltä lähti kohtaamisessa aika paljon karvaa, mutta mitenköhän kävi Ilkalle?
